Tilintarkastus on luottamustehtävä

Sujuva kommunikointi ja avoin vuorovaikutus muodostavat hyvän pohjan mille tahansa luottamussuhteelle – ja tilintarkastus on pitkälti luottamustehtävä.

Asiakas ja sidosryhmät luottavat tilintarkastajan antamaan raportointiin ja sen oikeellisuuteen. Asiakas ei kuitenkaan aina tiedosta, että työtä säädellään tarkasti lakien sekä standardien avulla.

Tilintarkastajalta edellytetään hyvää tilintarkastustapaa, mutta sääntely asettaa velvollisuuksia myös asiakkaalle. Tilintarkastuslaki esimerkiksi edellyttää, että asiakasyritys avustaa tilintarkastajaa tarpeen tullen erillisten selvitysten muodossa.

Tilintarkastusta suorittaessaan tilintarkastajan tulee dokumentoida asiakkaan kanssa käydyt merkittävät keskustelut ja sähköpostiviestit. Keskustelujen lisäksi joistakin asioista vaaditaan myös kirjallista kommunikaatiota, esimerkkeinä standardien vaatimat toimeksiantokirje ja vahvistuskirje.

Usein pienempien asiakkaiden kanssa kommunikaatio helposti typistyykin vain näihin kirjeisiin. Jos kommunikaatio jää pelkäksi kirjeiden lähettelyksi, niin on suuri riski, että sekä asiakkaalta että tilintarkastajalta jää jotain olennaista huomioimatta. Käytännössä keskusteluilla luodaan vuorovaikutus, jonka avulla luodaan ja ylläpidetään asiakkaan luottamusta tilintarkastajaan.

Näin digiaikanakaan mikään ei päihitä kasvotusten tapahtuvaa kommunikaatiota. Kasvotusten voidaan luontevasti käydä läpi tilintarkastajaa tai asiakasta askarruttavia asioita. Usein onnistuneimmissa asiakkuuksissa keskusteluihin osallistuu tilintarkastajan ja asiakkaan lisäksi myös kirjanpitäjä. Näin tieto saavuttaa kaikki osapuolet samanaikaisesti ja samansisältöisenä.

Lue koko teksti Suomen Tilintarkastajat ry:n lehdestä Profiitista 1/2018 –>

Tilintarkastus on luottamustehtävä

Sujuva kommunikointi ja avoin vuorovaikutus muodostavat hyvän pohjan mille tahansa luottamussuhteelle – ja tilintarkastus on pitkälti luottamustehtävä.

Asiakas ja sidosryhmät luottavat tilintarkastajan antamaan raportointiin ja sen oikeellisuuteen. Asiakas ei kuitenkaan aina tiedosta, että työtä säädellään tarkasti lakien sekä standardien avulla.

Tilintarkastajalta edellytetään hyvää tilintarkastustapaa, mutta sääntely asettaa velvollisuuksia myös asiakkaalle. Tilintarkastuslaki esimerkiksi edellyttää, että asiakasyritys avustaa tilintarkastajaa tarpeen tullen erillisten selvitysten muodossa.

Tilintarkastusta suorittaessaan tilintarkastajan tulee dokumentoida asiakkaan kanssa käydyt merkittävät keskustelut ja sähköpostiviestit. Keskustelujen lisäksi joistakin asioista vaaditaan myös kirjallista kommunikaatiota, esimerkkeinä standardien vaatimat toimeksiantokirje ja vahvistuskirje.

Usein pienempien asiakkaiden kanssa kommunikaatio helposti typistyykin vain näihin kirjeisiin. Jos kommunikaatio jää pelkäksi kirjeiden lähettelyksi, niin on suuri riski, että sekä asiakkaalta että tilintarkastajalta jää jotain olennaista huomioimatta. Käytännössä keskusteluilla luodaan vuorovaikutus, jonka avulla luodaan ja ylläpidetään asiakkaan luottamusta tilintarkastajaan.

Näin digiaikanakaan mikään ei päihitä kasvotusten tapahtuvaa kommunikaatiota. Kasvotusten voidaan luontevasti käydä läpi tilintarkastajaa tai asiakasta askarruttavia asioita. Usein onnistuneimmissa asiakkuuksissa keskusteluihin osallistuu tilintarkastajan ja asiakkaan lisäksi myös kirjanpitäjä. Näin tieto saavuttaa kaikki osapuolet samanaikaisesti ja samansisältöisenä.

Lue koko teksti Suomen Tilintarkastajat ry:n lehdestä Profiitista 1/2018 –>